Lauantai-illan keskusteluohjelmassa pohdittiin kuoleman läheisyyttä. Keskustelijoina olivat pastori Arto Antturi, teologi Sonja Falk ja lääkäri Tiina Tasmuth. Keskustelua johti Sleyn kotimaantyönjohtaja Juhana Tarvainen.
Koronaviruksen rajuna kokenut Antturi kertoi kokemuksistaan pahimmassa sairausvaiheessa. Hän kuvasi monien itsestään selvien asioiden näyttäytyneen konkreettisemmin kuin ennen. Hän alleviivasi lohdutuksena olleen usko Jumalaan. ”Ymmärsin hyvin voimakkaasti, että olen Jumalan kädessä. Ymmärsin myös, kuinka heikko olen, ja kuinka henki auttaa niitä, jotka ovat heikkoja”, Antturi kuvaili.
Falk kertoi puolestaan raskaasta suruprosessistaan, jonka joutui käymään läpi lapsensa menehdyttyä kohtuun raskauden loppuvaiheessa. Hän kertoi ensimmäisen tunteensa olleen viha Jumalaa ja hänen sallimustaan kohtaan. ”Kysyin: Miksi teit näin minulle? Ajattelin, että en voi Jumalan edessä ryhtyä teeskentelemään. Suru ja menetys piti kohdata sellaisena, kuin se tuli. Menin kirkkoon, mutta en teeskennellyt muuta. Ajattelin, että haluan kuitenkin kuulua Jumalan perheeseen enkä halua jättää sitä”, Falk sanoi.
Saattohoidossa työskentelevä Tasmuth kertoi kuoleman läheisyydestä työssään. Hänen mukaansa monikaan ei kuoleman lähestyessä enää juurikaan tunne pelkoa, sillä yleensä saattohoitovaiheessa on jo käsitelty asioita. ”Olen koko elämäni kulkenut kuolevien kanssa. Pystyn ymmärtämään elämän rajallisuutta ja tiedän, kenen edessä olen vastuussa”, Tasmuth pohti.