Lukas Brenner, Riemumessun saarna

Johdanto ja Jumalan kirkkaus 

Oletko sinä käynyt joskus kunnon jääkiekko-ottelussa? Jos olet, niin nosta molemmat kätesi ylös ja 

kun sanon, lyö kätesi yhteen. N-Y-T, NYT! Kunnon lätkämatsissa käynyt tietää, että ennen 

joukkueiden sisääntuloa hallin valot sammutetaan. Sisääntulomusiikki alkaa, ja pelaajat luistelevat 

jäälle. Ylhäältä loistava valonheitin seuraa pelaajia. Näin ihmisten keskittyminen saadaan 

suunnattua oleelliseen, eli pelaajiin. Kun ympäristö on pimeä, niin valossa kulkeva erottuu selkeästi. 

Tästä Jeesus puhuu meille Matteuksen evankeliumissa. 

Valo ja pimeys ovat aiheita, jotka nousevat Raamatussa esiin monen monta kertaa. Valo kertoo 

Jumalasta ja hänen hyvyydestään. Alussa Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” ja valo tuli. Ja valo oli 

hyvä. Valon avulla Jumala johdatti kansaansa kohti luvattua maata, ja antoi ihmisille valoksi 

Raamatun sanan. Raamatussa valo kuvaa Jumalan hyvyyttä: Jumala on läsnä, johdattaa oikealle 

tielle ja lahjoittaa elämän. Jumala itse on valo, eikä hänessä ole pimeyden häivääkään. 

Pimeä sydän ♠ 

Jumala antaa valonsa loistaa ihmisille, mutta ihmiset, ihan ensimmäisestä alkaen, eivät halua ottaa 

sitä vastaan. ”Valo tuli maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen 

asemasta pimeyden”. Luojastaan erossa oleva ihminen on kuin pimeässä luolassa, ilman valoa. 

Pimeässä ei tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä, eikä näe edessä olevia esteitä. Pimeys ei hallitse 

ainoastaan ympäristöä, vaan se asuu myös ihmisen sisällä, ihmisen sydämessä. Tässä hallissa siitä 

muistuttaa Ässien logo, patasydän. Se sydän on musta, ja vinksahtanut väärin päin. Se ei pumppaa 

ympärilleen hyvää, vaikka sille kerrottaisiin Jumalan laista – laista, joka kehottaisi tekemään niin. 

Musta ei muutu valkoiseksi itsestään. Pimeys ei luo ympärilleen valoa. Syntinen ei itsestään muutu 

pyhäksi. 

Pimeä on ihmisen sydän Jumalan edessä. Jumala katsoo luomaansa ihmistä kohti ja etsii rakkautta 

ja hyvyyttä, mutta ei löydä niitä ihmisestä. Jumala näkee pimeän sydämen, joka on kääntynyt 

väärään suuntaan, poispäin Jumalasta. Raamattu kertoo, että kun syntinen ihminen kohtaa 

kirkkauden Jumalan, syntyy vaikea tilanne. Ihminen on vaarassa, koska Jumalan pyhyys ja kirkkaus 

ei siedä tällaista pimeyttä lähellään. Niinpä ihmiselle on luonnollista kaihtaa Jumalan valoa ja pysyä 

pimeässä luolassaan. 

Mitä Jumala tekee tällaisten ihmisten kohdalla? Hän odottaa. Jesajan kohta kuului näin: 

Riemumessun saarna Evankeliumijuhlassa Porissa 29.6.2019, Valo Voittaa 

Kuitenkin Herra vain odottaa, 

että voisi olla teille armollinen, 

hän nousee armahtamaan teitä. 

Jumala on siis pitkämielinen ja odottaa, että voisi armahtaa. Jumala valaisee omalla valollaan 

ihmisen pimeyden ja kysyy: saanko auttaa? Jumala kutsuu jokaista ihmistä luokseen, tulemaan 

valoon. Valoon, jossa näkee, missä on likaa ja puutteita. Valoon, jossa viallisen pääsee korjaamaan 

ja lian pesemään. Jumala tarjoaa Jeesuksen jokaiselle meistä. Meistä ei ole itseämme auttamaan, 

mutta Jeesus tuli antamaan itsensä, siirtämään meidät, minut ja sinut, pimeydestä valoon, tekemään 

meidät puhtaiksi ja pyhiksi. 

Valossa vaeltaminen 

Valossa oleminen on ensinnäkin sitä, että Jumala antaa Jeesuksen tähden synnit anteeksi ja syntejä 

ei muistella. Joka seuraa Jeesusta, loistaa valoa. Johanneksen kirje kertoo selvästi, mitä valossa 

oleminen on. Se on sitä, että pimeyden teot on jätetty taakse. Se on syntien tunnustamista ja 

tuomista valoon. Se on siitä totuudesta elämistä, että minusta ei ole itseäni pelastamaan, vaan 

tarvitsen Jumalan apua, hänen valoaan. Ja valon kohdannut ihminen, se, joka on syntinsä 

tunnustanut ja saanut anteeksi, saa alkaa puhtaalta pöydältä. Kuvittele tällainen tilanne: Jos 

napsautat huoneeseen valon päälle, ei ole väliä sillä, kuinka kauan huoneessa on ollut pimeää. Valo 

valaisee joka tapauksessa. Valo syrjäyttää pimeyden. Niin on myös armon kanssa. Joka on 

armahdettu, on todella armahdettu, eikä menneitä virheitä silloin enää muistella. 

Toiseksi, valossa olemisen seurausta on, että ihmisen teot muuttuvat syntien anteeksi saamisen 

myötä. Jumala nostaa esiin hyviä hedelmiä, hyviä tekoja. Jumalan Pyhä Henki alkaa toimia 

tuollaisessa ihmisessä. Pimeyden teot jäävät pois ja tilalle tulevat valon teot, Jumalan teot. Tuota 

valoa kristityn ei ole tarkoitus piilottaa, vaan pitää esillä. Valon esillä pitäminen johtaa siihen, että 

kristityn hyvät teot tulevat huomatuiksi ja ihmiset alkavat ylistää Jumalaa, Taivaan Isää. 

Jeesus puhuu valon lisäksi kaupungista: ”Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä 

vuorella…” Suomesta ei löydy vuorelle rakennettuja kaupunkeja. Sen tietää jo siitä, että tämän 

paikan nimi on Isomäki. Kävellessäni tätä ”isoa mäkeä” ylös kohti areenaa, en nähnyt kenenkään 

olevan kohtuuttomissa vaikeuksissa tänne tulemisen kanssa. Tämä on aika pieni mäki maailman 

mittakaavassa. Mutta Jeesus sanoo, että Jumalan pelastava sanoma on syytä nostaa korkealle, niin 

kuin vuorella oleva kaupunki. Siellä se ei pysy piilossa, vaan se kutsuu ohitse kulkevia luokseen. 

Riemumessun saarna Evankeliumijuhlassa Porissa 29.6.2019, Valo Voittaa 

Missä ikinä sinä, kristitty kuljetkin, pidä rohkeasti esillä valoa. Anna uskon valon vaikuttaa 

maailmaan. 

Missä paikoissa sinä voit pitää esillä Jumalan valoa? Mahdollisuuksia siihen on joka päivä ja hetki. 

Voitko auttaa ihmistä, joka on tullut kaupunkiisi kaukaa toisesta maasta? Voitko käydä kylässä 

seuraa kaipaavan luona? Voitko halata häntä, jolla on surua? Voitko leikata nurmikon toisen iloksi? 

Voitko kertoa Jeesuksesta tutulle, joka ei vielä häntä tunne? Jeesus sanoo: ”loistakoon teidänkin 

valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” 

Hyvien tekojen ei siis ole tarkoitus kiillottaa omaa kuvaasi, vaan olla Jumalan kunniaksi. Niin kuin 

valonheitin valaisee kentälle tulevan pelaajan, niin sinunkin valosi tulee ylhäältä Jumalalta. Sinussa 

se kuitenkin loistaa, eikä sinun pidä piilotella sitä. 

Valo voittaa 

Tämä halli on minulle tärkeä paikka jo ihan lapsesta saakka. Täällä olen kokenut joitakin mahtavia 

voitonhetkiä ja monia, monia pettymyksiä. Neljä vuotta sitten Isomäki areena remontoitiin. Vanha 

halli oli käynyt vähän nuhjuiseksi ja hämyisäksi. Uudeksi tehtiin lähes kaikki. Remontin takia 

Ässien kausi alkoi pitkällä vieraskiertueella. Mutta kun 10. lokakuuta 2015 yli 6000-päinen yleisö 

sai todistaa ensimmäistä kotiottelua piiiiitkästä aikaa, oli syytä juhlaan. Ässät voitti luonnollisesti 

Lappeenrannan Saipan murskalukemin, mutta ensimmäisen kohahdus kuultiin kuitenkin jo ennen 

kuin kiekko putosi jäähän. Hallin valaistus oli nimittäin uusittu, ja uudet valot olivat monin kerroin 

vanhoja kirkkaammat. Kun otteluvalaistus kytkettiin päälle, kuului yleisöstä syvä kohahdus, 

sellainen ihmetyksen ”ooooooh”! Voisimme yrittää elää sen hetken uudelleen: kun valot kytketään, 

niin päästetään oikein kunnon kohahdus! 

Ilmestyskirjan lopussa kerrotaan Taivaasta. Siellä perille päässyt joukko ihmettelee Jumalan 

kirkkautta, ja kuuluu suuren kansanjoukon kohinaa. Taivaassa pimeys ja yö on poissa. Lampun tai 

auringon valoa ei enää tarvita, koska Herra Jumala itse on valo. Tuota todellista valoa me 

nousemme ylistämään uskontunnustuksen sanoin.