Yksi Evankeliumijuhlien odotetuimmista ja yllättävimmistä artistivieraista on Pepe Willberg. Hän aloitti oman musiikkiuransa jo 55 vuotta sitten Islandersin komppikitaristina. Tämä Pepe & Paradise sekä Jormas -yhtyeissä hittejä tahkonut laulaja palasi suureen suosioon 1990-luvun lopulla Mestarit areenalla -kokoonpanossa ja kiersi tämän jälkeen mm. Poptenorit-kokoonpanolla tarjoillen välillä nostalgiakeikkoja, samalla kun julkaisi uutta musiikkia muun muassa Johanna Iivanaisen ja Olli Ahvenlahden kanssa. Pitkä ura noteerattiin Iskelmä-Finlandialla vuonna 2011. Mielenkiintoista on tämän jälkeen ilmestyneet levyt. Pepe Willberg julkaisi Saimaa-levyn, jota moni kriitikko arvioi vuoden 2014 parhaaksi levyksi. Seuraavana vuonna Willberg kruunattiin Emma-gaalassa Vuoden miesartistina ja hänen Saimaa-levynsä Vuoden rock-albumina. Tämän jälkeen Pepe Willberg yllätti monet ja julkaisi tänä keväänä hengellistä lyriikkaa sisältävän Kun tuulee -levyn.
Radio Dein toimittaja Ariel Neulaniemi haastatteli Pepe Willbergiä.
A: Pepe Willberg, täytit joulukuussa tasan 70 vuotta, josta suurimman osan olet saanut laulaa suomalaisten iloksi ja haikeudeksi. Yksi tunnetuimmista kappaleistasi on Saat miehen kyyneliin, jolla ikää on jo hieman yli 50 vuotta. Harva artisti kykenee esittämään noin vanhoja omia kappaleitaan. Mitäs tuntemuksia tämä herättää sinussa?
P: No sehän tuntuu ihan hullulta. Ei tämmöstä ois missään tapauksessa voinut haaveilla saatikka ymmärtää. Kiitollisuus nousee päällimmäisenä mieleen siitäkin syystä, kun oon vienyt uraani eteenpäin olemalla luonteeltani matalan profiilin tyyppi. Tämän seurauksena ei mitään ylimääräisiä omaisuuksia päässyt myöskään kertymään, joten kyllä tässä saappaat jalassa lähdetään.
A: Tänä keväänä ilmestynyt Kun tuulee sisältää monien yllätykseksi hengellisiä lauluja. Saimaa-levyn jälkeen et voinut olettaa hengellisestä levystä edellisen tapaista suurta sukseeta. Miksi halusit tehdä tällaisen levyn?
P: Ensinnäkin kysymys oli siitä, että mun hyvä ystävä Mikael Bergholm (levyn tuottaja ja äänittäjä) kysyi, voisinko osallistua tämmöseen projektiin. Itse toki ajattelen, että tää on ihan puhdasveristä poppia. Tekstit vaan on hengellisistä lyriikkaa. Tän levyn laulut muistuttaa hyvin paljon sitä, mitä mä oon tehnyt muutenkin tässä vuosien aikana. Kun tuulee ei tuntunut siis mitenkään vieraalta vaan ihan luontevalta.
A: Mikä on tämän levyn oma lempikappaleesi?
P: Rukouksen päässä korkeintaan. Oon toki aika tyytyväinen muutenkin koko levyyn.
A: Sietääkin olla, koska onhan levyllä solistin lisäksi myös muut taustat kunnossa. Laulajina on myös Mirkka Paajanen ja Kaarle Mannila sekä muusikkoina Junnu Aaltonen, Topi Kurki, Anssi Växby ja Joonatan Rautio.
A: Olet aikoinaan levyttänyt Jormas-yhtyeen kanssa Beach Boysin God only knows -laulun suomennoksen Taivas vain tietää. Mikäli laulun nimi olisi ollut Jumala vain tietää, se olisi saattanut jäädä pölyyntymään. Mitä ajattelet tänä päivänä siitä, että popmusiikissa mainitaan risti, Jumala ja viitataan ylipäätään siihen, että tässä ei ole kaikki?
P: Se ei oo mulle tosiaan mitenkään vierasta laulaa sellaisia tekstejä. Oon laulanut Jumalasta aiemminkin. Yhdessä Otto Donnerin säveltämässä ja Aale Tynnin kääntämässä Tuutulaulussa laulan Jumalasta. Sitten vuonna 2007 mä tein Tauno Teerin (Pro Fidessa soittanut) ja Pekka Westerholmin kanssa Kaukaa kaipaan -levyn, jonka julkaisin omakustanteena. Tätä ennen lauloin yhden Jouko Kantolan (Pro Fide, DadsHello) kappaleen. Ja paljon ennemmin olin mukana Lasse Mårtensonin Voisiko sen sanoa toisin -levylläkin. En koe olevani mikään suuri viestin tuoja tai julistaja. Mä vain laulan sen tekstin Jumalastakin hyvällä mielellä ja toivon, että se saa osoitteet lohduttaen ihmisiä.
A: Esiinnyt siis Helsingin jäähallilla perjantaina 30.6. klo 20 alkavassa konsertissa Evankeliumijuhlien yhteydessä. Millä ajatuksilla ja miksi haluat tulla esiintymään evankeliumijuhlille?
P: Järjestimme levyjulkkarit Meilahden kirkossa ja kuulun vaimoni kanssa Meilahden seurakuntaan (Sley järjestää Evankeliumijuhlat Meilahden seurakunnan kanssa). Sitten kysyttiin, onko kiinnostusta olla mukana myös Evankeliumijuhlilla. Ja saan luvan soittaa samoja kappaleita pienellä lisäyksellä kuin julkkareissa. Että hyvillä fiiliksillä tuun esiintymään. Meillä on erinomainen bändi. On viuluja, puhaltajia ja solisti-vieraanakin piipahtaa Kun tuulee -levyllä erinomaisesti laulanut Marjo Hämäläinen.
A: Olet juuri ennen keikkaasi keskustelemassa mm. Paula Risikon kanssa siitä, miten arjen keskellä voi löytää yhteyden Jumalaan ja mihin Jeesusta tai Jumalaa tarvitsee. Onko yhteydellä Jeesukseen ja Jumalaan ollut elämäsi aikana hyötyä?
P: Mä oon sitä miettinyt paljonkin tässä vuosikymmenten aikana, että onko mulla jonkin näköinen yhteys yläkertaan. Koska eihän tämmöstä elämää, jonka mä oon elänyt näillä eväillä ja yrittämisellä sekä eteenpäin pyrkimisellä… eli ei juuri mitään, niin ei näin voi käydä kenellekään. Että esimerkiksi seitsemänkymppisenä tulee hittilevy. Saimaa-levyn syntyminenkin oli jonkinlainen johdatus. Samalla tavalla ajattelen sitäkin, että menin aikoinaan silloisen tyttöystäväni kanssa moottoripyörällä bussin alta. Pyyhittiin kuitenkin vain “vähän” pölyjä, kun noustiin ylös. Ja sitten toki se ääretön ystävyys lähipiiriä kohtaan, minkä oon mulla huomannut olevan. Ynnä muuta, ynnä muuta tollasta. Kun näitä pohtii tuolla yksin ajaessaan, niin näitä taustoituksia ja yhteyksiä ajatellessa huomaa, että tässä ei ole kaikki.
A: Koska ensimmäisestä kokopitkästä levystäsi on jo aikaa 40 vuotta ja olet julkaissut sittemmin monia elämään jääneitä kappaleita, niin minkälaisia kappaleita tulet valitsemaan arsenaalistasi jäähallissa?
P: Kun tuulee -levyn kokonaisuudessaan. Sitten mukana on yksi Tauno Teerin ja Pekka Westerholmin kappale, myös mun säveltämä kappale, jossa on Timo Koivusalon teksti.
Ariel Neulaniemi